Valkoinen meri

Tiet auki

Viimeinen jakso alkoi. Voi jukra kun aika lentää hurjaa vauhtia. Olen niin onnellinen. Olen niiiiin onnellinen. Siis. Raskas ja jaksamista vaativa jakso elämässä on selätetty juuri ja nyt taas aikaa aloittaa asioita puhtaalta pöydältä. Olen ihmisenä hyvin järjestelmällinen ja suunnittelen paljon asioita etukäteen. Uuden ja viimeisen jakson alkamiseen liitän nimittäin paljon kaikkea muutakin uutta:

-pyörä kaivettu varastosta (voi rakastan pyöräilemistä, tiet vihdoin auki: nyt voi viilettää!)

-Juoksulenkit alkakoon! (uudet monot jalkaan ja menoks!)

-kaivoin kevätsaapikkaat ja nilkkurit esiin (uudet nilkkurit ovat kärsivällisesti koko talven odottaneet tätä hetkeä! Ja supersuosikkini, pitkävartiset "konjakkisaapikkaat" käyttöön)

-säästetyt kevätvaatteet käyttöön (sukkikset farkkujen alta veks vihdoin, huh)

-kevät takit esiin! (ja pitkät oranssit käsineet, joita olen joskus esitellytkin jo)

-ilme keväisemmäksi (lahjakorttia tuhlaamaan-sokoksesta uusia meikkejä)

-aurinkolasien tehokäyttö alkakoon! (käsilaukun vakiovarustus kasvaa)

-kampaajan varaaminen (nyt ilmettä vaaleemmaksi, kiitos!)

Jep tässä jotain ajatuksia nyt uusista aluista... on niin piristynyt ja pirteä olo! Ihanaa kevät, olen kaivannut sinua! (: 

Materialismionnellisuutta

Kymmenen päivää ilman iskää, olihan se outuoa. Tosi outoa. Ensimmäinen kerta näin pitkällä reissulla ja kaukana toisella puolen maapalloa, New Yorkissa.  Iso hali ja siinä sitä sitten kerrottiin kilpaa kuulumisia yhteen ääneen. Ja vaikka kaiken ikäiset täällä meidän katon alla odottivat iskää kuin kuuta nousevaa,  täytyy myöntää että kun suurin aarre oli saatu oli kyllä tuliaiset itse kunkin mielessä... ;)

noniiiin menipäs nyt runolliseksi! :D

Tässä näitä nyt sitten komeilee! :)

Herkullisia otoksia

Metrin mittainen poliis

Kuvat puhuvat enemmän kuin tuhat sanaa... Nyt täytyy kyllä myöntää, että aika suloisia kuvia... :) Tähän kyseiseen pikkuturkkiin liittyy myös hauska tarina: Sain turkin lahjaksi isovanhemmiltani siinä iässä, että helma lähes laahasi maata. Olin silloin hyvin tarkka mitä päälleni puettiin ja tämä turkki kuului painajaisiini... :D jos turkki piti pistää päälle, oli varma tappelu tiedossa.... puhumattakaan myssystä.... Mutta nyt kun aarre on siirtynyt tytöltä toiselle ja vielä kolmannellekin on tilanne hieman eri... Tämä tyttönen pistää oikein mielellään lämpimän turkin päälleen! Varmasti jopa päiväkotiin jos kysyttäisiin! :D ja kyllä, myssy on myös suosikki! ;) Näillä mennään! :)

Makoisaa laskiaistiistaita!

Namskis! Tällä kertaa kertaa olen itse syyllinen keittiömestarina... ehdittiin onneksi tyttöjen kanssa leipomaan pullat pöytään! :) Vinkkinä muuten: kannattaa pistää puolet kermaa, puolet rahkaa täytteeksi - tulee ihanan raikas kokonaisuus!

Perintöpöytä

Mummi ja vaari muuttivat, no niin muutti pöytäkin. Kysyivät olisiko käyttöä... mietin pääni puhki minne hänet ängen kunnes löytyi oiva paikka. Siellä hän nyt uljaana seisoo.

Mielestäni pöydän tunnelma on hurmaava. Pinta  on käsiteltu kuten näkyy ja värit mätsäävät täysin huoneeseni.

Sain tilpehööripöydän, ihanaa! :)