Joskus menneisyydessä tämä blogi kulki tämän päivän otsikon nimellä. Aika kliseä ajatus. Mutta tiedättekö, näinhän se on. Aika siistiä ajatella, että jokainen kirjoittaa tälläkin hetkellä taas uutta aukeamaa omaan tarinaansa. Tarinaan, jota kukaan ei voi varastaa omiin nimiinsä...
Olenkin pohdiskellut viimeaikoina paljon elämän ainutlaatuisuutta. Miten joka päivästä löytyy niin paljon hyvää ja aihetta kiitollisuuteen. Miten etuoikeutettua onkaan esimerkiksi ollut syntyä suomalaiseksi. Miettikäähän hetki sitä.
Olen miettinyt paljon myös arkea, sen onnistumista ja onnellisuutta, jota se voi pitää sisällään. Väittäisin suuren osan suomalaisista kuitenkin mieltävän arjen jollain tavalla enemmän negatiiviseksi. Moni liittää siihen pääasiassa työn tekoa ja suorittamisesta seuraavaan siirtymistä. Toki mukaan mahtuu ajatustaukoja ja harrastamista, mutta terminä arki tuntuu kuitenkin raskaalta. Mielestäni ajatusmallimme on täysin vääristynyt.
Ajatelkaahan ystävät, heittämällä varmasti 80-90% elämästämme kuluu arjen parissa. Karusti ajateltuna tämä tarkottaisi, että 80-90% elämästämme on siis jollain tavalla enemmän negatiivista ja tämä loppu 10-20% täyttä onnea. Näinkö se menee? No eihä asia ole toki näin mustavalkoinen, mutta uskon siinä silti olevan jotain perää.
Tämän ajatuksen oli tarkoitus herätellä sinua. Varmasti tämänhetkisestä elämäntilanteestani johtuen tämä ajatus on herätellyt itseäni kovasti. Onhan se sanomattakin selvää, että asiat saavat uutta perspektiiviä, kun on monta vuotta tehnyt täysiä koulupäiviä harrastuksineen päivineen ja samaan aikaan löytänyt itsensä vielä monenmoisten projektien keskeltä, niin nyt kun yhtäkkiä koulua onkin päivittäin vain tunti tai pari, muuttuu arki ja elämä aika lailla. Aikaa riittää moneen, mutta vauhti tuntuu siitä huolimatta mukavan rauhalliselta. Nautin valtavasti. 
Photos by Annalea
Punaisena lankana tässä romaanissa on ehkä ajatus siitä, miksi täyttää elämäänsä siihen pisteeseen asti, että asiat alkavat kulkea vain suoritusetappeina toistensa perässä. Sopivasti hengähdyshetkiä, kohtuudella mukavia harrastuksia ja aikaa rakkaiden asioiden ja ihmisten parissa. Arkea voi rakentaa niin monella tavalla, mutta itse ajattelisin elämän olevan kuitenkin niin kallisarvoista, että mielummin elän siitä 80-90% positiivisin mielin ja 10-20% riittää vallan mainiosti vastoinkäymisille. Nää on näitä elämän idealismeja, joita kukin voi itselleen rakennella, mutta tästä ajatuksesta tuli itselleni ainankin kovin hyvä mieli. Toivottavasti joku sai jotain hyvää tähän päivään näistä ajatuksista. Energistä loppuviikkoa! =)
