KUULUMISIA KIIREEN KESKELTÄ

No hui mikä hiljaisuus. Rikkoo jo kaikki rajat selityksistä huolimatta...
On kuitenkin järkevä syy. Oikeastaan monta järkevää syytä. 

Yksi niistä on koko syksyn kestänyt projekti, nimeltään musiikkidiplomikonsertti, joka sai päätöksensä alkuviikolla. Kaksi onnistunutta konserttia, täydet salit kuuntelijoita ja sylin täydeltä kukkia. Kyllä jäi valtavasti ihania muistoja näistä hetkistä. Vaikka kuvasaldon mukaan soitan vain suutani, konserttimme rakentui monista pienistä palasista monipuoliseksi kokonaisuudeksi; soittoa ja laulua yksin ja erilaisissa kokoonpanoissa, kovempaa bändimeininkiä ja rauhallisempaa herkistelyä kitarasäestyksellä. Monta muistitikkua kuvia on jo tyhjennetty, joten kuvasaldo on suuri. Olin nyt kuitenkin vähän enemmänkin kriittinen ja valitsin tänne vain muutamia parhaimpia paloja. Voisinpa höpöttää pelkästä projektista vaikka miten, mutta...

Kiirettä on riittänyt myös ylppärivalmisteluiden parissa... Tekstitaito odottaa tulevalla viikolla, kuuntelut sitä seuraavalla ja penkkarivalmistelut painaa taustalla... Todellisuudessa kaksi normaalia koulupäivää tässä kaupungissa on kuitenkin enää jäljellä, joten viimeistä viedään! 

Lukulomaa jo kovasti odotellessa... 

Hengissä siis ollaan, vaikka elonmerkit ovatkin jääneet kovin vähäisiksi... Postauksia jo jonossa, kunhan jostain löytyy muutama extratunti käytettäväksi... Hyvää kannattaa odottaa! ;) 

Mukavaa viikonloppua teille!

JÄNNITTÄVÄ TULEVAISUUS

Aika rientää. Ihan siivillä. Melkein parikymmentä vuotta on tullut tässä maailmassa jo tallustettua.  Hurjaltahan tuo kuulostaa, kun asian noin ilmaisee, mutta totuutta on vaikea väistää. Kaivelin vanhoja kuvia aamulla ja kiitollisuus valtasi sydämeni. Miten paljon onkaan hyvää mahtunut näihin vuosiin. Näillä eväillä on hyvä jatkaa eteenpäin. Mutta minnepäin? 

Edellisessä postauksessa jo vähän lupailin jossain vaiheessa jakaa jotain ajatuksia tulevasta. Asiahan on näin, että 25 päivän päästä on itselläni koulut käyty vähäksi aikaa. Toki sen jälkeen kärvistellään vielä hetki kirjoituksissa, juhlitaan toivottavasti tuoretta ylioppilasta ja nautitaan kesästä, 

mutta mitä sitten?

Jo pienenä haaveilin tulevani opettajaksi. Sitkeästi on haave kulkenut matkassa mukana ja kyseinen tie tuntuu edelleen omaltani. Maaliskuussa on siis aika kaivaa pääsykoekirjat käsiin ja lähteä tavoittelemaan taas yhtä unelmaa.

Tällä hetkellä on suuntani kohti Turkua. Lähimmät ystäväni varmasti hymähtävät kuitenkin tässä kohtaa. Olen nimittäin vaihtanut hyvinkin varmoista kaupunkivalinnoista toisiin jo moneen kertaan. Mielenkiintoista nähdä, mistä itseni löydän.

Vaikka suunnitelmat opiskeluista tuntuvatkin nyt selviltä, saatan odottaa kuitenkin vielä hetken. Välivuoden pitäminen ja reissaaminen houkuttelevat. Vaihtoehtoja on useita, mutta tämän asian suhteen pyörin ympyrää vielä suurena kysymysmerkkinä. 

Siinä teille ehkä jotain vastauksia kysymyksiin, joita joku on saattanut mielessään pohtia. Jännäähän tämä on... Iiik menipäs yöunet nyt vähän uusiksi... Voimia tulevaan viikkoon!! Öitä! <3

NEW ROOM

Muistatte varmasti miten pari vuotta sitten päivitin huonettani ja lopputulos oli hyvin pinkki. Viihdyin siinä aikani mainiosti, mutta joululoman alkumetreillä iski ylitsepääsemätön pinkkiällötys. Olihan se arvattavissakin. Kuka nyt pinkkiä jaksaisi loppuelämänsä katsella?

Värimaailman päivitys oli kuitenkin yllättävän pienistä paloista kiinni. Päätin siis ryhtyä tuumasta toimeen. Kaappien kätköistä löytyneet käyttämättömät verhot löysivät vihdoin oman paikkansa ja Raision reissulta mukaan tarttuneet säilytyslaatikot ja matto onnistuivat muuttamaan huoneen ilmeen neutraalimmaksi. Vähän koriste-esineiden karsimista ja tavaroiden järjestelyä paremmille paikoille. Aika pienellä vaivalla sain itselleni aivan uuden huoneen. Tykkään hurjasti. Mitäs pidätte?

HELLO TALLINN

Sain viettää vuoden viimeistä viikonloppua tunnelmallisessa Tallinnassa mitä parhaimmassa seurassa! Paljon mahdottoman hyvää ruokaa, ihania kahviloita, balettia Tallinnan upeassa oopperatalossa, joulutorifiilistelyä, onnistuneita ostoksia, pakkasta ja pulinaterapiaa sekä jälleen uusi nippu ihania muistoja. Vain kaksi vajaata päivää ja yksi yö, mutta niin monen monta tuntia aikaa puuhastella ja juosta ympäriinsä. Tallinnaan en kyllästy. Suloinen kaupunki. Suloinen retki.

PEHMEITÄ PAKETTEJA PUKILTA

Lomat on lomailtu, koulu korkattu ja kuusi jatkanut matkaansa muualle. Vuoden aloitukset ovat aina niin mukavan raikkaita. Kiva aloittaa taas niin sanotusti puhtaalta pöydältä.

Päätin ottaa lomalla rennosti ja ladata akut tätä kevättä varten ja taisin jopa onnistuakin! "Jännittäva ja tärkeä kevät sulla edessä, tsemmpiä!" Nämä hyväntahtoiset sanat tuntuvat toistuvan kerta toisensa jälkeen. Taitaa toivotuksissa sitäpaitsi ollaa hiven totuuttakin mukana...

Kirjoitukset häämöttävät jo kulman takana. Aloitin virallisesti luku-urakkani vasta eilen, joten eipä taida tuleville viikkoille syntyä tylsiä hetkiä... Kokemuksesta olen todennut kuitenkin toimivani tehokkaammin pienen paineen alla, joten fiilikset ovat oikein hyvät ja motivaatio tuntuu olevan taas kohdallaan. Maanantait on todettu myös erityisen hyviksi päiviksi uusille aluille! ;) 

Tämä kuukausi tuo mukanaan myös musiikkdiplomityön valmistelut, penkkarihässäkät + jatko-opintoihin ilmoittautumiset... Listan saa kuulostamaan aika hurjalta, mutta tällä hetkellä voin onnellisesti todeta rauhan vallitsesvan näidenkin asioiden suhteen. Asioilla kun on tapana järjestyä. Vaikka sunnuntaiaamuna herätessäni tuskailin, miten ikinä tulisin kestämään edes maanataiaamun herätyksen, jaksan kuitenkin taas hymyillä kouluaamuillekin muistaen, että jäljellä on todella enää 36 kouluaamua. Onhan se käsittämätöntä. 

Toisella kertaa kuitenkin enemmän tulevaisuudesta, tässä taisi ollla tarpeeksi tälle aamulle. 

Kaivoin vielä jotain kuvia osasta joululahjoja ja tuliaisista Chicagosta... Paljon pehmeitä ja mieluisia paketteja, kurkatkaa toki... Iloista loppiaista, nauttikaa upeista keleistä!